Sammalta kiviaitaan – tehdään siis hypertufaa

15.10.2012

Kiviaidat ovat kauniita, mutta kolkkoja, ja siksi moni toivookin sammalta aitaansa. Odottelu siihen, että sammal kömpisi itsestään aidalle, vie aika kauan, mutta onneksi konsteja siihenkin löytyy.

Itse kaadoin ensimmäisen vuoden ajan aidalle kaikki päiväyksen yli menneet piimät. Konsti ei ollut järin nopea, mutta nyt sammalta kyllä on.

Itse kaadoin ensimmäisen vuoden ajan aidalle kaikki päiväyksen yli menneet piimät. Konsti ei ollut järin nopea, mutta nyt sammalta kyllä on. Kallioimarre (Polypodium vulgare) kasvaa kauniina kivien välissä.

Yksi konsti on se, että kaadetaan kolmannes turvetta tavallisen betonin joukkoon, jolloin aita sammaloituu luonnostaan. Reiluilla betonikerroksilla voi vaikka muurata luonnonkiviaidan, jollei halua harkkotehtailla.
The Artistic Garden – blogissa on kaikenlaisia hauskoja tee-se-itse- ideoita omaan puutarhaan. Bloggailija käyttää termiä hypertufa kaikenlaiseen mutakakkumuotoiluun: mutakakusta voi tehdä aitoja, harkkoja, kukkaruukkuja…. tutustumisen arvoinen blogi.


Syksyn kukkijat yrttitarhassa

29.9.2012

Syksy on, mutta yrttitarhassa on vielä kukkiviakin kasveja. Tein pienen kierroksen samalla, kun seurasin ruusunmarjojen kypsymistä.

Pensasväriherne (Genista tinctoria) kukkii nyt. Keskiajalla se oli yksi tärkeimpiä keltaisia kauppavärejä.

 

Punaluppu (Sanquisorba officinalis) kasvatti kukkavanansa minuakin korkeammalle. Sen kauniit, punaiset tupsut olivat keskiajalla lääke mm. verenvuotoon.

Ja sen lehtiä käytettiin ravinnoksi. Ne maistuvat salaatissa oikein mukavilta.

 

Maksaruoho (Sedum tempervivum) on mielikasvejani kauniine syksyisine kukkaterttuineen. Keväällä ja kesälläse jää turhaan muun kasvirunsauden taakse piiloon. Sen lehdet ovat syötäviä. Nuoret, pienet lehdet maistuvat todella maukkaalle, sellaiselle nuorelle herneenpalolle. Maukas lisä salaattiin.


Keskiajan puutarhan suunnittelua

23.9.2012

Terveiset keskiajan puutarhan suunnittelukurssilta. Pidän kaksiosaisen kurssin kskiajan puutarhoista Espoon työväenopistossa syksyllä 2012. Lauantain 22.9. kurssilla puhuin keskiajan puutarhoiden muodosta, hieman niiden kasveista ja niille tyypillisistä muista piirteistä. Yhtään keskiajalta säilynyttä (vielä olemassaolevaa) puutarhaa ei tietääkseni ole, mutta maalauksia niistä on kyllä säilynyt. Puutarhoita on entisöity myös arkeologian avulla.

Kun tarhaansa suunnittelee, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että jokaisena vuodenaikana kukkii jotakin. Kuva: Jaana Aartomaa.

Minulla kukkivat vielä syyskuussa muun muassa käenminttu (Calamentha), sitruunamelissa (Melissa officinalis), punaluppu (Sanquisorba officinalis), isomaksaruoho (Sedum telephum), suopayrtti (Saponaria officinalis) ja jotkin luonnosta yrttitarhaani siirtänmistä kellokukista.

Lisäksi komeutta syksyyn tuovat ruusujen kiulukat (jotka aion kuivata talven varalle kokonaisina. Ne sisältävät runsasti mm. C-vitamiinia.), ja monien kasvien siemenkodat. Siemenet saavat törröttää pystyssä vielä lumihangessakin, ja  varista maahan itsekseen.
Isomaksaruoho on syötävä kasvi, jonka pienikokoisimmat lehdet maistuvat jännittävälle syksyn salaatissakin.

Suopayrtin (Saponaria officinalis) maanpäällinen verso sopii pesuaineeksi myös ihmisvartalolle sekä hiuksille. Laita kuumaa vettä saaviin kasvien päälle löylyyn mennessäsi. Pesuvesi odottaa valmiina, kun tulet löylystä. Kuva: Jaana Aartomaa.


Komeat ukontulikukat

14.9.2012

Ukontulikukat (verbascum) nousivat vihdoinkin. Ne kasvoivat minua korkeammiksi – eivätkä suostuneet kukkapenkkiin, vaan kasvavat keskellä polkua. Keskiajalla niiden varsia käytettiin soihtuina. Kasveista poltettaessa tulevaa savua hengitettiin, kun oli jokin hengitystiesairaus. Sanotaan, että sen siemenet vetten heitettynä huumaavat kalat, ja ne voi noukkia vedestä paljain käsin. Onkohan kukaan kokeillut, olisi kiva tietää, onko tarina totta….


Kesän muistoja

14.9.2012

Yrttitarha heinäkuussa 2012

Kellokukat olivat keskiajan yrttitarhoissa tärkeitä kasveja – kauniita ja syötäviä.

 

Kirjoapteekkarinruusua (rosa mundi versicolor) en väsy katselemasta. Apteekkarinruusu oli keskiajalla se lääkeruusu, josta tehtiin ruusuvettä myös kotitalouden ja kauneudenhoidon tarpeisiin.

 


Puksipuu

30.5.2012

Puksipuu (Buxus) on kanis, ikivihanta kasvi. Sitä käytettiin keskiajan yrttitarhoissa matalien aitojen tekemiseen, sillä sitä on helppo leikata, ja se on tuuhea kasvi. Se on myrkyllinen.

Onneksi Suomestakin alkaa saada jo yhä kestävämpää kantaa, sillä on hankalaa muistaa aina peittää kasvit talveksi. Tämän ystäväni talvetin ruukussa kylmässä eteisessä, sillä sain sen Ruotsin tädeiltä, ja se on tottunut lämpimämpään ilmastoon.


Karhunlaukka on kevään sipuli

22.5.2012

Karhunlaukan lehdet (Allium ursinum) maistuvat miedosti valkosipulille ja sopivat mainiosti salaattiin. Yritin kylvää sitä vuosikausia, kunnes sain ystävältä taimia. Ne viihtyvät hyvin, mutta eivät ole kolmessa vuodessa vielä levinneet.

Ongelmaksi karhunlaukan kanssa on, että se lehdet muistuttavat hyvin paljon hyvin myrkyllisen  kielon (Convallaria majalis) lehtiä, joita myös puutarhassani kasvaa. Toukokuun alussa kielo ei ole vielä noussut, ja toukokuun lopussa sekä kesäkuussa karhunlaukan lehdet tunnistaa niiden aromista. Juhannukseen mennessä karhunlaukka on kukkinut ja lakastuu pois.

.


Saksankirvelikin nousee

17.5.2012

Saksankirveli on terhakka kasvi kevään aloituksessaan: se pinnisti maasta jo huhtikuun puolella, jo silloin, kun muita kasveja ei vielä näkynyt. Sain heti maukasta, lakritsinmakuista teetä sen lehdistä. Olen yrittänyt kuivata lehtiä talven varalle, mutta minun mielestäni sekä kuivattujen että pakastettujen lehtien aromi on huomattavasti haihtunut. Sama juttu sen siemenien kanssa.


Pikkuisia narsisseja

14.5.2012

Viime vuonna laitoin maahan pääsiäiseksi ostamani ruukun pikkuisia narsisseja. Ne näyttävät menestyvän, ja kukkivat kauniisti. On kiva tietää, että tavallisesta marketistakin ostetut sipulikukat kannattaa laittaa ulos kasvamaan, ja saa monivuotista iloa. En tiedä, onko tuo minikokoinen narsissi mitenkään keskiaikainen lajike, mutta keskiajalta säilyneissä lähteissä mainitaan kyllä narsissikin.


Kevät herättää yrttitarhaa…

11.5.2012

Kiertelin yrttitarhaa, ja huomasin sen alkavan herätä.

Tuoksuorvokit (Viola odorata) kukkivat. Ne ovat levinneet jo käytävän puolelle. Keskiajalla sitä käytettiin mietona laksatiivina, hengitystiesairausten, yskän, vilustumisen, suun ja kurkun tulehdusten hoiton muun muassa. Niistä tehtiin viilentävää voidetta. Niitä käytettiin myös esimerkiksi jälkiruokiin. (Gerald: the Compleat Herbal on tämän jutun lähteenä).

Ruttojuurta (Petasites) käytettiin keskiajalla ruttolääkkeenä, kuinka muutenkaan. Se on komea kasvi, ja hurja vaeltamaan.

Kylvin kaunokaisia (Bellis) pussikaupalla varmaan kymmenen vuoden ajan joka vuosi, ja sitten ne yhtäkkiä ilmestyivät sankoin joukoin. Se on aikainen kukkija. Keskiajalla kaunokaisella lääkittiin ruhjeita ja haavoja,, jäykköihin lihaksiin voiteissa (niskaan, noidannuoleen) ja muuhunkin asärkyyn ja kipuun. Sisäisesti sitä juotiin vilustumiseen. Lehtiä ja kukkia voisi syödä, jos raaskisi, ja puutarhoihin se kuului kauneunsakin tähden jo keskiajalla. Vaikea sanoa, kuinka jalostettuja nykylajikkeet ovat.