Puksipuu

30.5.2012

Puksipuu (Buxus) on kanis, ikivihanta kasvi. Sitä käytettiin keskiajan yrttitarhoissa matalien aitojen tekemiseen, sillä sitä on helppo leikata, ja se on tuuhea kasvi. Se on myrkyllinen.

Onneksi Suomestakin alkaa saada jo yhä kestävämpää kantaa, sillä on hankalaa muistaa aina peittää kasvit talveksi. Tämän ystäväni talvetin ruukussa kylmässä eteisessä, sillä sain sen Ruotsin tädeiltä, ja se on tottunut lämpimämpään ilmastoon.


Kiviaitoja

26.5.2012

Tykkään luonnonkivistä, ja niitähän puutarhassani riittää. Olen muurannut itse aidat, ja hiekan sijaan käytin karkeaa soraa, jotta saisin hauskemman ja karkeamman laastin.

Ensimmäisinä vuosina kaadoin kivien päälle piimää, jotta ne sammaloituisivat. Hyvin on onnistunut.

 


Karhunlaukka on kevään sipuli

22.5.2012

Karhunlaukan lehdet (Allium ursinum) maistuvat miedosti valkosipulille ja sopivat mainiosti salaattiin. Yritin kylvää sitä vuosikausia, kunnes sain ystävältä taimia. Ne viihtyvät hyvin, mutta eivät ole kolmessa vuodessa vielä levinneet.

Ongelmaksi karhunlaukan kanssa on, että se lehdet muistuttavat hyvin paljon hyvin myrkyllisen  kielon (Convallaria majalis) lehtiä, joita myös puutarhassani kasvaa. Toukokuun alussa kielo ei ole vielä noussut, ja toukokuun lopussa sekä kesäkuussa karhunlaukan lehdet tunnistaa niiden aromista. Juhannukseen mennessä karhunlaukka on kukkinut ja lakastuu pois.

.


Saksankirvelikin nousee

17.5.2012

Saksankirveli on terhakka kasvi kevään aloituksessaan: se pinnisti maasta jo huhtikuun puolella, jo silloin, kun muita kasveja ei vielä näkynyt. Sain heti maukasta, lakritsinmakuista teetä sen lehdistä. Olen yrittänyt kuivata lehtiä talven varalle, mutta minun mielestäni sekä kuivattujen että pakastettujen lehtien aromi on huomattavasti haihtunut. Sama juttu sen siemenien kanssa.


Pikkuisia narsisseja

14.5.2012

Viime vuonna laitoin maahan pääsiäiseksi ostamani ruukun pikkuisia narsisseja. Ne näyttävät menestyvän, ja kukkivat kauniisti. On kiva tietää, että tavallisesta marketistakin ostetut sipulikukat kannattaa laittaa ulos kasvamaan, ja saa monivuotista iloa. En tiedä, onko tuo minikokoinen narsissi mitenkään keskiaikainen lajike, mutta keskiajalta säilyneissä lähteissä mainitaan kyllä narsissikin.


Kevät herättää yrttitarhaa…

11.5.2012

Kiertelin yrttitarhaa, ja huomasin sen alkavan herätä.

Tuoksuorvokit (Viola odorata) kukkivat. Ne ovat levinneet jo käytävän puolelle. Keskiajalla sitä käytettiin mietona laksatiivina, hengitystiesairausten, yskän, vilustumisen, suun ja kurkun tulehdusten hoiton muun muassa. Niistä tehtiin viilentävää voidetta. Niitä käytettiin myös esimerkiksi jälkiruokiin. (Gerald: the Compleat Herbal on tämän jutun lähteenä).

Ruttojuurta (Petasites) käytettiin keskiajalla ruttolääkkeenä, kuinka muutenkaan. Se on komea kasvi, ja hurja vaeltamaan.

Kylvin kaunokaisia (Bellis) pussikaupalla varmaan kymmenen vuoden ajan joka vuosi, ja sitten ne yhtäkkiä ilmestyivät sankoin joukoin. Se on aikainen kukkija. Keskiajalla kaunokaisella lääkittiin ruhjeita ja haavoja,, jäykköihin lihaksiin voiteissa (niskaan, noidannuoleen) ja muuhunkin asärkyyn ja kipuun. Sisäisesti sitä juotiin vilustumiseen. Lehtiä ja kukkia voisi syödä, jos raaskisi, ja puutarhoihin se kuului kauneunsakin tähden jo keskiajalla. Vaikea sanoa, kuinka jalostettuja nykylajikkeet ovat.


Koivunsilmusnapsi

10.5.2012

Koivunsilmuissa on paljon C-vitamiinia, ja olisi kiva säilöä se talveksi flunssakauden varalle. Olen kyllä kuivannut koivunsilmuja talveksi, mutta niitä voisi myös säilöä snapsina.

Tarvitaan vain maustamatonta viinaa, esimerkiksi Tapiota tai Suomi- viinaa, ja koivunsilmuja sekä tiiviskorkkinen pullo.Pulloon laitetaan 1/4 koivunsilmuja jo loput viinaa. Snapsi säilyy vaikka kymmenen vuotta tai kauemminkin. Siitä voi sitten joko maistella sormustimellinen tai sekoittaa se esimerkiksi lämpimään mustaherukkamehuun.

Koivu on perinteinen rohdos.  www.yrttitarha.fi – sivustolla kirjoitetaan koivusta näin:

Vaikuttavina aineina ovat flavonoidit, mm. hyperosidi. Niillä on virtsaneritystä lisäävä ja munuaisten toimintaa vahvistava vaikutus. Lisääntyneen virtsanerityksen ansiosta koivunlehtitee vaikuttaa parantavasti munuaisaltaan, munuaisten ja virtsarakon tulehduksiin. Koivulla on myös antiseptinen virusten ja mikrobien kasvua estävä vaikutus sekä fosfaatti- ja karbonaattityyppisten kivien muodostumista ehkäisevä vaikutus. Koivun kuori sisältää betuliinia, jota on sanottu koivukamferiksi. Koivuntuhkaa on käytetty syöpälääkkeenä, ja koivuntuohesta valmistettu terva on ollut rohto ihovaivojen hoitoon. ”

Keväällä kannattaa kerätä myös koivun hedeurpuja. Niitä voi leipoa leipä- tai pullataikinan sekaan.

Koivuallergikkojen ei kuitenkaan kannata silmuja eikä hedeurpuja maistella.